Lomamatkalla viime viikon. Ihana aurinko, meri ja ruoka. Tuliaisina tosin raju vatsatauti, josta johtuen tiputuksessa, lääkityksellä ja sairiksella. Hienoa!

No se ei ole hienoa, mutta lääkärissäkäynnin yhteydessä lekuri ehdotti jospa kokeilisin B-vitamiinia suupielen haavaumiin (jotka oletin saaneeni Concertan takia jo keväällä). Lukaistuani B-vitamiinin puutoksesta - oi, yllätys!! B-vitamiinin puutos vaikuttaa mm. masennukseen ja väsymykseen. B-vitamiinia tarvitsee noin 15 kertaa enemmän jos on diabeetikko. Ja mullahan on krooninen masis, sokeri yli arvojen ja ilman lääkkeitä aina vaan väsy, väsy, väsy.

 Ei kun B-vitamiinia ostamaan huomenna het´kun apoteekki avaa ovensa.

Jospa tämä ratkaisisi ainakin joitakin nyky-oireita. En halua lääkepussukan olevan kohta meikkipussukkaa isompi. Rasittaa ja raivostuttaa tosissaan lääkkeiden määrä ja plaatu.....

Niinpä se mörkö yrittää uudelleen päästä niskan päälle, mutta tällä kertaa en anna tilanteen mennä liian pitkälle. Niin kuin kävi viimeksi. Soo. Masislääkitystä on lisätty ja lepoa myös. Kuten lääkäri määrää..

Concertan olen jättänyt nyt tauolle - ei voi olla hyväksi mussuttaa liikaa aivotoimintaan vaikuttavia aineita samanaikaisesti. Olen sitten mielummin vaikka se vanha hösä itseni, kunhan tuo kaiken-kattava-koko-elämää-hallitseva paska saadaan ensin talttumaan... Toista pahaa rundia en varmaan kestäisi.

 

Elämä on yks labyritti, sokkelo. Juuri kun luulee, että reitti on selvää - ei kun lisää peiliseiniä eteen. Ettei vaan tiedä minne pitäisi käänyä. Ja sitten tietysti menee just sitä samaa rataa uudelleen...

           Tehdäkö jotain?
           En teon arvoista keksi.
           Kuinka voi ihminen tulla
           näin väsyneheksi!

          Jospa voisin nukkua
          unten unhovyöhön,
          hiljallensa hukkua
          kuin ilta hukkuu yöhön

       (L.Onerva: Sekasointuja)

Ei ole totta kuinka paljon voi ihmistä rasittaa testaamalla "äärirajoja". Alan tosissani uskoa näihin aivopesu ym. kidutuskeinoihin ja ihmisen psyyken murtamisen mahdollisuuksiin.

ADHD:ni tiimoilta suositettiin neuropsykologisia testejä. No, tietty kävin vähän uteliaanakin mitä löytyy.

Positiivista oli, että olen älykäs. Ihan paperilla nyt sitten todennettu. Erilaiset töihin-haku-peroonallisuus-testit on sujuneet aina heittämällä, joten olen kyllä ollut tietoinen etten ihan taukki kuitenkaan...

No. Testaus oli RANKKA. Testejä tehtiin ekana päivänä nelisen tuntia. Ilman lääkitystä. Anoin armoa kolmen tunnin jälkeen. Siis minä joka olen aina ollut hyvä testeissä ja duunissakaan ei ole koskaan tullut eteen mahdottomia kuten äsken mainittu. Uskomatonta. Toisena päivänä pari tuntia meni jo paremmin, mutta edelleen nukuin monta tuntia heti kotiin päästyä.

Tosin osansa varmasti on mun "itsenä piiskaamisellakin". "Vaatii itseltään erittäin paljon" on nyt parissakin dokumentissa; ensin psykiatrin lausunnossa kun sairastin masennusta ja nyt tuon neuropsykologin loppuraportissa.

Kun ei osaa muutenkaan olla. Ei tarvi olla paras, mutta itseään parempi kuitenkin....

Leijuu jossain masennuksen reunamailla.....

Tilanne on tosi rankka ja iskee kuin miljoona volttia, niin kuin Korkeajännityksessä osuvasti sanotaan. Kyllä voi ihminen olla niin stressiä täynnä ettei edes kunnolla tehoa Concertan 36 mg. Tietysti siis tehoaa, niin että pystyy jotenkin keskittymään töissä, mutta muuten elämä on yhtä karusellia.

No, on päädytty asumuseroon (toteutumista vailla) ja sitten katotaan myöhemmin saadaanko tilanne "normaaliksi". Vaikka en kyllä piru vie tiedä mikä on "normaalia", kun valheessa (luetaan kunnioituksen puutteessa) on eletty. Vittu!

Aiheesta toiseen. Oltiin naapureiden kanssa talkoiden jälkeen yhdessä kalja-siideri-makkara linjalla pihalla ja kun juomaa oli nautittu kovan työrupeaman (itse tulin paikalle kampaajalta n.3 tuntia talkoiden aloituksesta myöhässä. Hmm..) jälkeen selvisi mm. että eräs naapurin lapsosista, ekaluokkalainen poika syö aivan samaa määrää samaa ADHD lääkettä, kuin minä itse. Ilmankos tulen sen riiviön kanssa parhaiten juttuun pihalla:) Ihme kuinka näitä ADHD tapauksia alkaa putkahdella esiin - ollaan kuin mikäkin salainen uusi rotu, jota kaikki suojelee paljastumasta, kun niin hävettää. Itse olen sitä mieltä, ettei kannata julistaa kuin jotakin uskontoa, tai tyrkyttää kuin koiran omistaja tekee koiransa kanssa - kaikkia ei vaan välttämättä todellakaan kiinnosta. Live and let live.

Mutta kiva kuulla, ettei ole ihan yksin....